The Alphabets of my Life

Aurinko. Ehdottomasti. Rakastan aurinkoa, lämpöä ja valoa! En halua hukata yhtään aurinkoista päivää, vaan silloin, kun mollukka on taivaalla, on päästävä ulos. Aurinko saa minut voimaan paremmin henkisesti, mutta myös fyysisesti, sillä atopiaan taipuva ihoni tarvitsee annoksensa UV-säteilyä.

Banaani. Olipa ihme, että tuli ensimmäisenä mieleen. Tosiasiassa se on ehdottomasti lempihedelmäni. En pystyisi olemaan päivääkään syömättä, sillä se on olennaisena osana aamupuuroani. Odotan kauhulla tiukemman ruokavalion alkua, koska silloin ei tätä herkkua pitäisi syödä..

C-vitamiini.  Tuo tunnettu flunssankarkottaja on todellisuudessa hyvin tärkeä ja monipuolisesti elimistössä toimiva antioksidantti. Se mm. edistää monien muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymistä, estää kehon hapettumista ja on välttämätöntä mm. kollageenin muodostumisessa. Aikuisen tulisi saada C-vitamiinia päivässä vähintään 75mg. Itse huolehdin C-vitamiinin saannista erityisesti syömällä camu camua, joka on C-vitamiinipitoisin ravintoaine. Muita korkeilla pitoisuuksilla varustettuja ruoka-aineita ovat tuoreena käytettyinä tyrni- ja ruusunmarja, mustaherukka, paprika, nokkonen sekä parsa- ja lehtikaali, mutta sitä saa myös muista kasviksista, marjoista ja hedelmistä.

Dietti. Diet = ruokavalio. Se, että syön hyvin, on mulle tärkeää. Kaikki, mitä ruokavaliooni kuuluu ja ei kuulu sekä mitä sallin ja milloinkin, on tietoisia valintoja. Se kehittyy kokoajan etsiessäni sitä optimaalista kokonaisuutta, jonka avulla voisin parhaiten. En halua kitua kieltämällä itseltäni sitä mitä himoitsen, vaan olen opettanut mieleni niin, että terveelliset valinnat tulevat itsestään ja silloin, kun aihetta on, annan luvan itselleni herkutella epäterveellisestikin. Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikki mitä syön on oikeasti maistuvaa, koska rakastan syömistä ja hyvää ruokaa.

Elämä. Jokaisella sellainen on ja jokaisen sitä pitäisi arvostaa. Kaikille oma elämä on varmaan se tärkein ja itse haluan tehdä siitä parhaan mahdollisen. Tuntuu, että tähän saakka kaikki on ollut pakollista suorittamista ja "sitten kun" -elämää. Nyt haluan elää ja nauttia tässä ja nyt rakentaen kuitenkin mielekästä tulevaisuutta. Vastoinkäymisiä tulee aina ja odottamattomia asioita tapahtuu, mutta asenne ratkaisee niiden merkityksen. Osuvasti sanotaankin, että elämä on 10% sitä, mitä sinulle tapahtuu ja 90% sitä, miten reagoit siihen.

Fair play. Reilupeli se olla pitää. Epäreiluudesta niskakarvani nousevat pystyyn ja  verenpaineeni nousee uhkaavasti. Rehellinen ja muita kunnioittava toiminta pitäisi olla itsestäänselvyys. Oli kyse sitten itsestä tai jostakin toisesta, niin en pysty helpolla olemaan puuttumatta epäreiluutta kohdatessani. Uskon, tai haluan uskoa, myös Kharman lakiin. Vähintään toivon, että väärinkohteluista tulee myöhemmin seurauksensa.

Gentlemanni. Näitä on nykyään ihan liian harvassa. Monelta uupuu ihan peruskäytöstavat, eikä edes tajuta olevan tökeröitä tai epäkunnioittavia. Olen itsenäinen nainen, mutta kohteliaat elkeet, sivistynyt keskustelu ja huomioiminen kyllä ilahduttavat suuresti. Arvostan.

Huumori. Se elämän suola. Parasta on kun huumori puree ja pääsee hekottamaan sydämensä kyllyydestä. Iloitseminen ja nauraminen vaikuttavat nimittäin hormonitasolla lisäten mielihyvää ja lievittäen stressiä ja täten tehden onnellisemmaksi. Nauraminen on muutenkin terveellistä. Monissa tutkimuksissakin on havaittu huumorintajuisten ja usein nauravien ihmisten olevan terveempiä ja elävän pidempään kuin kylmäkiskoiset ihmiset. En ihmettele.

Itsetuntemus. Subjektiivinen ymmärrys itsestään, luonteestaan, ominaisuuksistaan, arvostaan, haluistaan, tunteistaan, ajattelustaan ja toiminnastaan eli koko käyttäytymisestään on lähtökohta itsensä hyväksymiselle ja rakastamiselle, jotka ovat taas lähtökohtina terveelle minäkuvalle. Vasta kun tiedostaa omat vahvuutensa, heikkoutensa, hyveensä ja paheensa, voi niitä kehittää paremmiksi. Olen lähtenyt tälle tielle vahvasti, mutta vielä tutustumista riittää. Puolustuskanta, kieltäminen ja toisaalta itsesääli ja surkuttelu eivät auta ketään. eivät varsinkaan itseäsi. Tämän olen ymmärtänyt.

Jaksaminen. Ehdottomuus, jos aikoo nauttia elämästä.Työn, oli se mitä tahansa fyysistä tai henkistä  kuormitusta aiheuttavaa, ja levon tulisi olla tasapainossa, jottatuntee olonsa elinvoimaiseksi ja virkeäksi. Suurina tekijöinä jaksamiseen liittyy myös ravinto ja liikunta, sillä vaikka liikunta kuormittaa ja saattaa asettaa paineitakin, niin se on jaksamisen kannalta erittäin edullinen harrastus. Levon lisäksi mielekäs tekeminen ja vapaa-aika ovat avainasemassa. Itselläni nämä kaikki tuntuvat olevan ihan hyvin balanssissa tällä hetkellä. Tietysti käyttäisin mielummin vähemmän aikaa töihin, jotta arkena kerkeisi tehdä jotain muutakin, mutta ainakin jaksan hyvin. Jos en jaksaisi, tekisin jotain muuta.

Koti. Itselleni erittäin tärkeä paikka. En oikeastaan pysty tuntemaan oloani kotoisaksi missään, missä ei ole oman näköistäni tai omia tavaroitani. Toisaalta teen mistä vaan kotini, vaati mitä vaati. Vaikka tietäisin asunnon olevan väliaikainen, haluisin silti laittaa sen näköisekseni. Tästä on montakin esimerkkiä. Koti on pyhä paikka, jossa voi rentoutua ja levätä, mutta jossa viihtyy muutenkin ja jonne voi kutsua ystäviä.

Liikunta. Tärkeä osa elämääni. Olen kirjoittanut tästä jo paljon täällä, mutta luonto ei antanut valita mitään muuta L-kirjaimeen x) Lempiliikuntaani on kaikki mahdollinen, mikä sisältää pomppimista ja hyppimistä, mutta olen saanut myös uudestaan kipinän saliharjoitteluun. Jossain vaiheessa olin siihen vain niin kyllästynyt. Tämänhetkiset lempparituntini ovat cardio step interval, training for runners, core pulse ja bodycombat (à la Sats-Elixia).

Motivaatio. Tahtotila, joka aikaansaa erilaiset motiivit, jotka voivat olla niin tarpeita, haluja, palkkioita kuin rangaistuksiakin.  Motivaatiosta riippuu kuinka mielenkiintoisena asiaa pitää ja kuinka omistautunut asialle on. Sisäisen motivaation saaminen olisi paras, sillä se on sisäisesti syntynyttä ja toiminta tapahtuu omasta tahdosta ilman ulkopuolisia palkkioita tai pakotteita. Juuri tällainen on onneksi motivaationi minulle tärkeitä asioita, kuten elämäntapavalintojani kohtaan. Välillä sitä tulee puuskittain, mutta se on pitkäkestoista. Varsinkin nyt olen innoissani blogin pitämisestä ja motivaatio sitä kohtaan on huipussaan, kun saan tästä iloa ja tyydytystä.

Nauttiminen. Niin kuin olen jo E-kirjaimen kohdalla sanonut, niin elämästä kuuluu nauttia. Olisi tosi ikävää, jos elämä olisi yhtä kärsimystä. Vielä ikävämpää olisi, jos elämästä tekisi itse kärsimystä. Nautintoa tuottaa niin pienet kuin isotkin asiat.  Mielestäni pitääkin parhaansa mukaan tehdä sitä, mistä nauttii, ja jos se ei ole mahdollista, niin miettiä, mitä sellaisen nautinnon saavuttaminen vaatii. Itse nautin mm. hyvästä seurasta, jäätelöstä ja matkustelusta, mutta myös onnistumisista, tavoitepainosta ja arvostuksesta. Jälkimmäisten eteen pitää tehdä työtä, joka ei ole aina 100% nautinnollista.

Onnellisuus. Mulla on käytössä muutama ohjenuora, joilla siihen pyrin ja joiden toteutuessa sitä olenkin ainakin suuremmassa mittakaavassa. Ensinnäkin tunnen kaikki tunteet, joita tulee. Toiseksi keskityn olennaiseen ja pyrin poistamaan negatiivisia asioita ja turhia energiasyöppöjä elämästäni. Lisäksi omistaudun ja vaalin itselleni tärkeitä asioita. Lopuksi se tärkein eli pyrin olemaan utelias ja rohkea enkä pelkää epäonnistumista.

Picnic. Mikä on parempaa kuin hyvä ruoka? Lähteä nauttimaan hyvistä eväistä luonnonhelmaan. Kun puitteet ovat hyvät, niin niistä pitää nauttia. Suomessa aurinkoa ei nää koskaan liikaa. Kesällä voi tehdä vaikka picnic-retken saaristoon tai ottaa vain viltin mukaan lähipuistoon. Talvella taas pulkkamäki tai nuotiopaikka tarjoavat hyvät mahdollisuudet pistää picnicin pystyyn!

Qwerty. Eli siis Suomessa tavallisesti käytössä oleva tietokoneen näppäimistön järjestys (ylin kirjainrivi alkaa kirjaimilla QWERTY).Tämä kuvatkoon sen kaiken tärkeyttä, mitä päivittäin tietokoneella teen. Olen saanut bloggaamisesta uuden intohimon, mutta muutenkin tietokone on työn takia suuri osa jokaista arkipäivää: sillä tulee sivistettyä itseäni, sammutettua tiedonjanoa, hankittua inspiraatiota, suunniteltua tulevaa, oltua yhteydessä ihmisiin, hoidettua asioita, viihdytettyä itseäni ja mitä suuremmissa määrin myös shoppailtua. Ja ai niin, tehtyä myös töitä.

Rakkaus. Tietenkin. Näen, että jos täällä kellään mitään 

elämäntehtävää on, niin se voisi olla rakkaus. Ainakin se on hyvä päämäärä jokaiselle ihmiselle. Rakastaa ja tulla rakastetuksi - ei ole sen tunteen voittanutta.

Salkkarit. Haha. Since 1999! Olen seurannut Pihlajakadun elämää enemmän ja vähemmän aktiivisesti ihan sarjan alusta saakka. Hahmot on vähän kuin perheenjäseniä ja kyllähän sitä haluaa tietää mitä perheenjäsenilleen kuuluu :') Välillä sarja on ollut ihan kuraa ja välillä oikeastikin laadukasta ja viihdyttävää. Salkkareita en kuitenkaan hylkää.

Tilda. Elämäni T on ehdottomasti koirani Tilda. Vaikka en ollut ajatellut hankkia lemmikkiä, niin en ole päivääkään katunut Tildan hankintaa. Päinvastoin! Olen miettinyt, kuinka onnekas olen, kun olen saanut tuollaiset enkelin elämääni. Luonne ja käytös 10+, valloittavuus ja suloisuus 10++. Erittäin tärkeä ja rakas perheenjäsen.

Uni. Rakastan nukkumista. Monesti arki-iltaisin vain odotan sitä hetkeä, kun pääsen nukkumaan. Pidän myös myöhään nukkumisesta, mutta kun voin herätä luonnollisesti ilman herätyskelloa, on herätessään usein niin pirteä, että sitä vain pomppaa ylös valmiina uuteen päivään. Parasta on päästä puhtaisiin lakanoihin tietäen, ettei aamulla ole kiire minnekään.

Viini. Kuiva valkoviini, ah! Minusta on ihanaa pitää viini-iltoja ystävien kanssa, puhua kaikesta maan ja taivaan välillä, nauraa ja rentoutua. Ei ole väliä pitääkö niitä jonkun kotona vai ravintolassa eikä onko mukana yksi ystävä vai enemmän. Jotenkin ne kuuluvat vielä enemmän syksyyn kuin muihin vuodenaikoihin. Pitääpä järjestää taas! Toki pidän viinistä muutenkin kuin seurustelun merkeissä. Lasi viiniä kruunaa hyvän aterian!

Weekend bag. Tällä viittaan viikonloppureissuihin. Välillä on ihanaa viettää viikonloppu ilman mitään suunnitelmia, kuten tämän viikonlopun vietän, mutta erityisen mukavaa on saada pakata weekend bag viikonlopun irtiottoa varten. Ei tarvitse mennä kauas, mutta kunhan pääsee pois tutusta miljööstä nauttimaan vapaa-ajasta. Kun on tällaisia suunnitelmia, on aina jotain mitä odottaa innolla. 

X-hypyt. Mitä kovempi intensiteetti liikunnassa, sen parempi. Tykkään, kun saan antaa kaikkeni, purkaa kaiken stressin ja epämiellyttävät tunteet ja saan tilalle virkeän voittajaolon.

Ystävät. Ne ovat ihan välttämättömiä. Varsinkin todelliset sydänystävät, joita ei pysty korvaamaan mikään. Ystäviltä tuleva tuki, tsemppi, ymmärrys, ulkopuolisen näkemykset ja mielipiteet ovat kullanarvoisia. Lisäksi tietenkin hyvä seura, samanhenkisyys, nauraminen, yhdessä tekeminen ja syvälliset keskustelut kuin turhasta höpöttelykin antavat niin paljon elämään. Todellisen ystävän tunnistan itse siitä, että voin vain _olla_ hänen seurassaan. Ilman mitään efforttia suuntaan tai toiseen, täysin luonnollisesti. En silti sano, ettei ystävyyssuhteista tulisi pitää huolta, vaan itseasiassa se on erittäin tärkeää. Ketään ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Zara. Yksi lempparivaatekaupoistani. Sieltä löytää vallitsevasta muotisuuntauksesta ja kaupan linjasta riippuen aika ihania ja tyylikkäitä vaatteita. Laatu vaihtelee aika paljon, mutta monesti lempikappaleeni vaatteista on ostettu juuri Zarasta.

Åland. Rehellisyyden nimissä en ole koskaan käynyt Ahvenanmaalla. Monesti on kyllä pitänyt. Ehkä ensikesänä saan suunnitelmani toteutettua. On nimittäin kuulema käymisen arvoinen paikka, jossa on ihan oma tunnelmansa.

Äidinkieli. Tämä omani, maailman toiseksi vaikein kieli heti mandariinikiinan jälkeen, mahdollistaa viestin välittämisen niin monella eri tapaa. Se on ehdottomasti positiivinen asia varsinkin, kun haluaa kirjoittaa omalla tyylillään tuoden blogissaan omaa persoonaansa esiin. Varmasti mullekin tulee paljon kyseenalaisia ilmaisuja ja lauserakenteita sekä ihan kirjoitusvirheitä, mutta äidinkielen entisenä pilkunnussijana yritän parhaani itseni ilmaisussa kuitenkin tarkoituksellisesti välillä rikkoen oikeinkirjoitussääntöjä. (esim. "mullekin" tulee suustani luonnollisemmin kuin "minullekin" ;)

Öky. En muuta keksinyt, kun en ötököistä tai örvellyksestä erityisemmin pidä. Sen sijaan pidän, tai sanottakoon, että mulle kyllä kelpais, pari "öky-" juttua tähän elämään. Voisin alkuun ottaa ökytalon ja ökyauton ja olla ihan ökyrikas.