Hei hei hormonaalinen ehkäisy - Tervetuloa PMS ja akne!

Nyt lähdin kirjoittamaan aika arasta aiheesta. Kaikki tietää mikä akne on, mutta mikä on yleisen tiedon määrä koskien PMS:ää? Sekopäisyyttä ja kiukuttelua, kenties? Noin puolta meistä aihe koskettaa suoraan ja välillisesti se vaikuttaa myös suureen osaan siitä toisesta puolikkaasta, sillä suuri osa miehistä elää tai on vähintään tekemisissä naisten kanssa. Lieviä oireita saavat lähes kaikki naiset vähintään jossain vaiheessa elämäänsä, mutta vain 4-10 prosentilla on kuukautisia edeltävä oireyhtymä eli premenstruaalisyndrooma (PMS).

Perinteiset PMS-oireet:

- Ärtyneisyys

- Masentuneisuus

- Mielialavaihtelut

- Itkuherkkyys

- Alavatsan turvotus

- Rintojen arkuus

- Päänsärky

- Unettomuus

Viime vuosina on kovasti puhuttu lisähormonittoman elämän hyödyistä ja sen vapauttavasta vaikutuksesta. Oletus on ollut, että lisähormoniton elämä = parempi elämä. Yhä useammat naiset ovat päätyneet valitsemaan hormonittoman ehkäisyn. Minäkin e-pillereitä 10 vuotta syöneenä ajattelin niin. Halusin kokeilla, mitä ylimääräisen hormonin elimistööni työntämisen lopettaminen saisi aikaan. Kokisinko elämän mielekkäämpänä? Olisinko iloisempi? Tuntisinko enemmän? Saattoikohan lisähormoni jopa estää laihtumisyritykseni ja putoaisikohan paino ilman sitä helpommin? Tiesinkö edes millainen persoona olen kaiken lisähormonin alla? Eikä veritulpan kohonnut riskikään kuulostanut hyvältä.

Kuva

Tämä on minun tarinani lisähormonittoman elämän tavoittelijana

Jätin e-pillerit puolitoista vuotta sitten. Olen aikoinani aloittanut niiden käytön selän aknen takia, johon ne tepsivätkin kiitettävästi, joten lopettamisessa jännitti erityisesti se, miten hormonimäärien muuttuminen (lisääntyvä mieshormonin määrä) vaikuttaisi ihooni. Toisaalta olen kärsinyt aikuisiällä ihon kuivuudesta (ohut, herkkä ja erittäin kuiva sekaiho - se kaikkien unelma), joten pillerien lopettamisella voisi olla jopa positiiviinen vaikutus.

Noh, ei ollut. Heti ensimmäiseksi pillereiden lopettamisen jälkeen selkääni puhkesi akne ja tällä kertaa myös kasvotkin saivat osansa. En heti lannistunut, sillä ajattelin hormonitoiminnan alkuun menevänkin sekaisin ja uskoin tilanteen tasaantuvan ajan kanssa. Otin tarkastelujaksoksi puoli vuotta, mutta ihoni ei näyttänyt rauhoittumisen merkkejä sinä aikana, vaan jatkuvasti vaivanani oli vähintään yksi kipeä jättinäppylä kasvoissa selästä nyt puhumattakaan. Niistä jäi vielä herkkään ihooni rutkasti arpia, joiden haitan koin merkittävänä. Otti päähän. Myös hiukseni alkoivat rasvoittumaan nopeasti, mihin en ollut yhtään tottunut, ja lisäksi otsaani sai olla puuteroimassa jatkuvasti.

Ihon rasvoittuminen ja epäpuhtaudet eivät suinkaan olleet se isoin ongelma, vaan yhtäkkiä alkaneet PMS-oireet, joita en koskaan aikaisemmin ollut kokenut. Jouduin kärsimään kyseisen oireyhtymän vaivoista pitkiä jaksoja kuukaudesta toiseen, enkä edes tajunnut yhteyttä. Heti. Enkä nyt siis puhu lamauttavista vatsakrampeista tai muista fyysisistä PMS-oireista. Puhun siitä henkisestä puolesta, siitä mitä naisen "epänormaali" hormonitoiminta (tai varmaan tässä tapauksessa juurikin se normaali, mutta ikäviä seurauksia aiheuttava) voi tehdä mielelle.

Minusta tuli ihmishirviö. Tai jossei nyt ihan hirviö, niin ainakin tosi veemäinen persoona. Olo oli masentunut. Mikään ei tuntunut miltään. V*tutti jatkuvasti ja ihan ilman syytä. Oireilustani sai kärsiä myös läheiset ihmiset. Pyydän anteeksi, ei varmasti ollut helppoa olla parisuhteessa kanssani tuona aikana (ei kyllä sunkaan kanssa, mutta se on eri tarina, heh heh). Kaikki huipentui, kun olin viettämässä ystäväni tupareita ja yhtäkkiä tuli olo, että vain seurasin itseäni ulkopuolelta, enkä ollut läsnä kehossani (ei en ollut nauttinut alkoholia vielä siinä vaiheessa). Olin saanut näitä erittäin outoja tuntemuksia muutamia kertoja syksyn aikana. Mainitsin asiasta ystävälleni ja hän tiesi heti mistä puhuin. Hänellä oli ollut tismalleen samanlaisia tuntemuksia ja hän oli tietoinen, että ne kuuluvat PMS-oireisiin. Silloin päätin, että nyt riittää.

Aloitin e-pillerien syömisen uudestaan tasan vuosi sitten kuuden kuukauden tauon jälkeen. Sormet ja varpaat ristissä toivoin, että kaikki oireet helpottaisivat ja elämäni, mieleni ja ihoni palautuisi sellaisiksi, kuin ne olivat olleetkin. PMS-oireista ei ole tarvinnut sen jälkeen kärsiä. Olen tuntenut itseni hyvinkin onnelliseksi ja ollut kaikin puolin balanssissa koko tämän vuoden. Mielialat eivät ole heitelleet, eikä bussista myöhästyminen ole saanut mua enää itkemään. I-ha-naa!

Sen sijaan ihoni ei ole erityisemmin osoittanut normalisoitumisen merkkejä. Löysin useita artikkeleita, joissa kerrottiin nimenomaan miten hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen voi johtaa totaaliseen hormonaaliseen räjähdykseen, jolla on ihoon juurikin kuvailemani seuraukset. Niiden mukaan iho tosiaan rauhoittuu ja paranee hormonitasapainojen tasoittumisen myötä (joka vie normaalisti muutaman kuukauden), mutta joissain tapauksissa koko ihotyyppi kokee muutoksen. Pahimmillaan hormonitasojen muutos voi johtaa hormonaaliseen akneen, jonka parantamiseksi tulisi syödä ainakin omasta mielestäni liian riskialtis ja sivuvaikutuksilla varustettu Roaccutan-aknelääkekuuri. Toivon todella, että ihan siitä ei ole kyse ja että ihonhoitoon 110% panostaminen ja mahdollisimman puhdas ruokavalio auttaisivat. Tosin ainut, minkä olen tähän mennessä havainnut suoraan auttavan on aurinko. Viikko Espanjassa ja ei jälkeäkään näpyistä. Kuka muuttaisi kanssani etelään?

Täytyy näin jälkikäteen sanoa, että kokeilu harmittaa todella paljon.

Miksi päätin kertoa näinkin henkilökohtaisesta aiheesta blogissani? Siksi, että olin tähän mennessä kuullut lähinnä vain hypetystä siitä, miten hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen on parantanut elämänlaatua. Varmasti monelle niin onkin käynyt ja hyvä niin, mutta ainakin omalla kohdallani lisähormoniton elämä tarkoitti hyvin heikkolaatuista elämää. Kiitos sinulle, joka keksit e-pillerit! Olen paljon mieluummin tämä miellyttävä, iloinen ja aktiivinen lisähormonin käyttäjä kuin lamaantunut, finninaamainen mieshormonilla kyllästetty kiukuttelija!

Loppuun vielä lisättävä, että PMS-oireita voi tietenkin olla myös e-pillerien käyttäjillä, mutta kohdallani ne ilmaantuivat vasta hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Toivottavasti tämä lisää tietoisuutta myös tästä premenstruaalisyndroomasta, sillä uskoisin, että moni kokee siihen kuuluvia oireita välttämättä tietämättä mistä on kyse. Ainakin itselleni tuo kuvailemani epätodellisen olon ilmaantuminen oli pelottava kokemus, jota en olisi ilman ystävääni osannut yhdistää hormonitoimintaan ja PMS:ään.

Onko teillä kokemuksia hormonaalisen ehkäisyn lopettamisesta? Mitä kävi? Entä löytyykö kohtalotovereita, jotka kärsineet PMS-oireista?

Voit seurata minua ja blogiani myös

Facebookissa: Life à la Sara, Instagramissa: lifealasara ja Snapchatissa: @zarrdis