In & Out January

Nyt vuorossa vuoden 2016 ensimmäinen In & Out -postaus. Päivitin vähän sen lookkia ja vaihdoin ennen kirkkaanpinkin In -tekstin blogin sävymaailmaan paremmin sopivaan. Eikä tuo pinkki muutenkaan ole ihan lempivärejä. Tammikuun suosikit ja inhokit olivatkin tosi ajankohtaisia itselle, mutta myös tämän vuodenajan ilmiöinä varmasti monille muillekin.

Kookosöljy

Oon hehkuttanut tätä ennenkin ja esittelin tuotteen tekemässäni superfoodi-postauksessa, mutta näin talvisaikaan kookosöljyn käyttö ja sen merkitys on vielä lisääntynyt rutkasti. En suoranaisesti selviäisi ilman sitä, joten se on kyllä tammikuun ehdottomin in. Aamuni aloitan kookosöljypurskuttelulla, sillä se poistaa hampaiden värjäymiä ja kirkastaa hymyä, mutta myös puhdistaa suuta ja lievittää/ehkäisee tulehdusta. Tämä on erityisen tärkeää, koska mulle pukkaa viisaudenhammasta, joka on aiheuttanut ajoittain kipuilua. Kookosöljypurskuttelu on ehkäissyt kipua puhjenneessa ikenessä aivan hämmästyttävän hyvin.

Toinen aivan ehdoton juttu on kookosöljyn käyttö kasvoissa. Huimat miinusasteet ja viiltävä tuuli on saaneet mun kasvot ihan korpuiksi. Varsinkin nenä on yhtä isoa kuivaa länttiä. Meikki ei näytä kovinkaan viehkeältä, kun ihosta voi repiä nahkariekaleita. Olen kokeillut käyttää paksua yövoidetta myös päivisin, kuivaöljyä aamuinilloin ja ei, mikään ei auta (ruokavalio ja sen sisältämät rasvat kunnossa). Nyt olen viimeisen kuukauden levittänyt joka ilta ja aamu tuhdin kookosöljykerroksen naamaan ja sehän on tepsinyt! Aamulla kun herää niin kaikki on imeytynyt ja iho vaikuttaa kosteutetulta. Päivällä mun nenä tosin vaatii vielä lisäkäsittelyn. Eipä muuten ole ollut näppyjäkään juuri ollenkaan ja veikkaan, että se on kookosöljyn antibakteeristen ominaisuuksien ansiota. Näiden käyttötarkoitusten lisäksi sekoitan kookosöljyä myös aamupuuroon, käytän silloin tällöin tapahtuvassa leivonnassa ja saavatpa hiuspohja ja hiusten latvatkin välillä kookosöljykäsittelyn.

Alet

Päätin heti joulun aikaan, että en kyllä mene alennusmyynteihin pyörimään ja tuhlaamaan rahaa, koska en välttämättä tarvitse mitään, mutta ainahan sieltä jotain löytää. Mieli kuitenkin muuttui, kun netissä eksyin huonekaluliikkeiden sivuille. Mähän oon pitkään haaveillu mm. uudesta sohvasta, olkkarin matosta ja ruokailuryhmästä (mm. täällä). En tarvitsisi niitä kaikkia kerralla eikä niillä ole edes kiire, mutta miksi jättää ostamatta jos sopivat löytyy mehukkain tarjoushinnoin? Niimpä mulle on nyt sitten tulossa uusi sohva, olkkarin matto ja ruokailuryhmä (tai oikeastaan pöytä on jo saapunut, mutta tuolit pitäisi vielä käydä noutamassa). Ekstrana ostoskoriin päätyi vielä päiväpeitto, kun sekin oli -70% alennuksessa. En malta odottaa, että saan ne asuntooni! Vanhan sanonnan mukaan: Silloin pitää vinguttaa kun hinnat on kuumia!

Vaaleampi tukka

Mulla on ollut 16-vuotiaasta lähtien pikimusta tukka. Olen tykänny siitä ja mielestäni se on sopinut hyvin, kun olen muutenkin aika tummapiirteinen. Kuitenkin jo jonkin aikaa olen halunnut vaihtelua. Noh mustaa ei noin vain värjätäkkään vaaleammaksi. Kesällä aloitin kuitenkin projektin niin, että värjäsin juurikasvua mustan sijaan tummanruskealla ja nyt vaaleampaa hiusta on jo lähes korville saakka ja latvatkin ovat mukavasti haalistuneet, eikä enää suinkaan mustat. Koska koko kuontaloni ei suinkaan ole omaa hiusta, niin päätin tilata uudet clipsit suklaanruskeana. Hiusten pituutta lyhensin myös 10 sentillä, niin pidennyshius sekoittuu mukavasti omien joukkoon luoden ecaille-tyyppisen (ehdoton lemppari nyt) raidoitetun lookin. Lopputulos on heti paljon vaaleampi (ainakin omassa mittakaavassani) ja tämä lyhyempi malli on kyllä paljon parempi!

Ruuhka salilla

Nyt on taas se aika vuodesta kun kuntosalit täyttyvät kinkkukilojen sulattelijoista ja uudenvuodenlupauksia tehneistä jumppapirkoista ja -jarkoista. Täällä töissäkin sen huomaa, sillä ennen joulua sain olla ihan yksistään salilla, mutta viime viikkoina on ollut joka päivä useita kanssatreenaajia. Se ei mua haittaa, mutta sen sijaan harmittaa se, kun en muutenkaan oikein koskaan pääse käymään Sats Elixioissa duuni+koira -tilanteeni takia, niin silloin harvoin kuin pääsisin (viikonloppuisin) ovat kaikki tunnit aivan täyteen buukattuja. Pahimmillaan on ollut yli 70 henkilöä nettivarausjärjestelmässä jonossa tunneille. Tämä tarkoittaa sitä, että haluamilleen tunneille tulisi tehdä varaukset heti kun järjestelmä sen mahdollistaa eli päättää jo viikkoa aiemmin mihis jumppaan sitä onkaan menossa milloinkin. Onneksi tämä taas varmasti tasaantuu helmikuun vaihtuessa!

Huultenrajaus

Tärkeää huulipunan reunan siistinä pysymisen kannalta, mutta erottuvana viivana oleva huultenrajaus ei vain ole mieleeni. Monella maltillinen huultenrajaus ajaa asiansa ja on nätin näköinen, mutta itselleni ei sovi sitten yhtään. En jotenkin pidä siitä, että huulet rajautuvat selkeästi kasvoistani. Samasta syystä en myöskään tykkää kauheasti erottuvalla värillä punatuista huulista, tai tykkäisin kyllä, mutta itse näytän kuitenkin huomattavasti paremmalta vaaleilla huulilla. Silti aina välillä innostun huulipunista vain taas todetakseni etteivät ne ole oikein mun juttu (ehkä mulla on vääränmalliset huulet siihen?) Harmi vaan, sillä olisi ihana käyttää huulipunia asusteiden tavoin. Ps. vasemman kuvan huulet rajauksineen olisivat kyllä mieleeni, mutta oikean kuvan: OUT.

Julkinen liikenne

Yllätysyllätys. On talvi, on lunta, on pakkasta. Kulkeeko mikään ajallaan? No ei kulje. Varsinkin bussikuskit, jotka ovat lähteneet aamuliikenteeseen kuin sunnuntaiajelulle, jotka veemäisyyttään kaasuttavat tiehensä kun olet ehtinyt koputtelemaan etuovelle tai jotka muuten käyttäytyvät tökerösti, ovat kyllä hyvin useasti aiemminkin koetelleet verenpainettani, mutta tämä talvihan pisti kaiken vielä potenssiin sata. Itselläni työmatka aiheuttaa hankaluuksia. Matka kestää muutenkin (kun kaikki menee niin kuin pitää) 45 min vaihdolla ja voin sanoa, että ei kovin montaa kertaa talvisaikaan ole 8 minuutin vaihtoaika ollut tarpeeksi ja sehän on johtanut myöhästymisiin, jäätymisiin ja nouseviin stressitasoihin.

Pari päivää sitten (ilta-aikaan tosin) kävi vielä niin, että bussi oli ihan ajallaan, kuski ajoi ihan ripeästi, eikä ollut paljoa matkustajia, mutta homma kosahti siihen, ettei bussikuski osannut päässälaskua. Kaksi eri kertaa kyytiin nousi siis asiakkaita, jotka halusivat ostaa lipun käteisellä. Kaksi eri kertaa siinä sitten seisoskeltiin hyvin pitkäksi venähtävän tapahtuman ajan kun kuski tuskaili ja kilisteli kolikoita. Kummallakaan kerralla asiakas ei saanut takaisin oikeaa summaa. Toinen meni myöhemmin pyytämään rahojaan takaisin ja toinen vain huikkasi, että "pidä vaan, sä tarviit niitä enemmän kuin mä". 20 min matkalla oltiin sitten 10 min myöhässä.

Ja sanon vielä, että tottakai talvikelit vaikeuttaa kaikkea liikennettä ja tuolla huristelee myös hyvin taitavia ja ihania kuskeja, jotka oikeasti välittävät asiakkaistaan ja aikatauluista. Heille huikkaankin aina kiitokset tai painan bussissa olevaa peukutusnappia. Harmillisesti on myös paljon elämäänsä ja muihin ihmisiin kyrpiintyneitä äkäpusseja ja sanotaanko kiltisti, että vähemmän taitavia kuljettajia.

 Kuvat: Pinterest, Sats Elixia